Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajan pedagogisiin aineopintoihin sisältyy opintojakso Kestävä kasvatus ja yhteiskunta 2, jossa tehdään demokratiatekoja. Ohessa yhden ryhmän kuvaus omasta teostaan.
Ryhmämme, Opehuone 5, päätti järjestää kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen liittyvän tempauksen nuorille. Olimme ryhmässämme erityisen vaikuttuneita kurssikirjan (Rautiainen, Hiljanen ja Männistö: Lupaus paremmsta? Into 2022) luvusta Demokratia ja koulu nopeasti lämpenevässä maailmassa, jossa pohdittiin sitä, miten koulun rooli ja demokraattinen tärkeysjärjestys muuttuvat ekologisen jälleenrakennuksen aikakauden myötä. Erityisesti solidaarisuusnäkökulma ja kirjassa mainittu ekologisen jälleenrakennuksen käsite tuntuivat meille tärkeiltä. Päätimme pureutua nuorten arjessa konkreettisesti näkyvissä olevaan teemaan, ja tapahtuman aiheeksi valikoituikin tekstiiliteollisuus ja kestävä kehitys. Tavoitteena oli osoittaa nuorille, kuinka solidaarisuutta olisi mahdollista toteuttaa oman toiminnan kautta, sekä luoda yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Halusimme myös herätellä nuoria tarkastelemaan omia kulutustapojaan kriittisemmin ja sitä kautta ohjata heitä myös vastuullisuuteen ja eettiseen päätöksentekoon.
Tempauksemme “Tuo, vie, kierrätä” oli matalan kynnyksen kierrätystapahtuma, joka oli suunnattu pääasiallisesti kouluikäisille oppilaille ja muulle nuorisolle. Kierrätystapahtumamme tarkoituksena oli esitellä nuorille, miten turhista ja ylimääräisistä vaatteista voi hankkiutua ekologisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti eroon ja samalla tuoda ilmi, että myös itselle uusia vaatteita ja asusteita voi hankkia ekologisesti kaupasta uutena ostamisen sijaan. Muutaman tunnin kestoisessa tapahtumassamme ideana olikin, että nuoret voivat tuoda omat turhat ja ylimääräiset vaatteensa tapahtumapaikalle, ja samalla katsoa olisivatko muiden tuomat vaatteet heille tarpeellisia. Halusimme tempauksemme olevan solidaarisen osallistumisen periaatteiden mukainen ja painotimme matalan kynnyksen osallistumista, eikä vaatteiden tuonti paikalle ollut pakollista, vaan muiden tuomia vaatteita sai tulla hakemaan vapaasti. Tapahtumapaikaksi valikoitui samojen periaatteiden mukaisesti Soihtu -opiskelijakorttelikylän kaikille avoin yhteiskäyttötila. Kierrätyspisteen ja esittelypöytien lisäksi tilaan oli järjestetty myös oleskeluun tarkoitettu kahvio, jossa oli istumapaikkojen lisäksi tarjolla mehua ja makeisia tempauksen puolesta. Oleskelutilan tarkoituksena oli tuoda tapahtumaan lisää yhteisöllisyyttä ja luoda avoin paikka keskustelujen käymiselle.
Tempauksemme osoittautuikin nuoria kiinnostavaksi ja oli meidän kannaltamme suuri menestys. Kävijöitä oli iltapäivän aikana useita kymmeniä ja myös monet vaatteet löysivät itselleen uuden kodin. Koska yhtenä tapahtuman tarkoituksista oli osoittaa nuorille, miten turhista vaatteista voi hankkiutua ekologisesti eroon, ryhmämme lahjoittikin tapahtuman lopuksi ylimääräiset vaatteet paikalliselle hyväntekeväisyysjärjestölle. Koemme, että tavoitteemme tuoda ekologista ja kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja solidaarisuusnäkökulmaa esille nuorten keskuudessa toteutuikin tempauksen avulla erinomaisesti!
